Tukholman yliopistoon opiskelemaan

Mistä aloittaa Tukholmassa?

Mietin pitkään, että mikä olisi järkevin veto heti alkuun, kun muutan Tukholmaan. Laitanko oman studion pystyyn? Vai haenko paikallisiin studioihin töihin? Entä tulevaisuus? Mitä muuta haluan tehdä? Pitäisikö opiskella Suomessa jotakin? Aina kuitenkin päädyin siihen, että kielitaitoa pitää vahvistaa reippaasti, jotta pärjään Tukholman työelämässä. Toki siellä pärjää hyvin englannillakin, mutta haluan itse elää ns. maassa maan tavalla 🙂 Kieliopinnot olisi siis ensimmäisenä listalla. No, sitten mieleeni juolahti ajatus, että miksi en ottaisi kaksi kärpästä samalla iskulla? Jos lähtisinkin opiskelemaan jotakin ammatillisesti hyödyttävää ja se toimisi samalla kielikylpynä? Melko kunnianhimoinen suunnitelma, mutta luonteelleni tyypillisesti se sai minut vain innostumaan! Olen jo muutaman vuoden miettinyt, että fysioterapeutin opinnot olisi hyvä täydennys edeltäviin opintoihini ja tukisi hyvin ajatusta siitä, miten haluan tulevaisuudessa työskennellä. Siitä innostuneena aloin tutkia miten ja missä päin Tukholmaa se onnistuisi.

Fysioterapeutin opinnot Tukholmassa

Fysioterapeutiksi Tukholmassa voi opiskella Yliopistolla, Karolinska Institutetissa. Yliopisto sijaitsee Huddingessa, joka sijaitsee 18 km päässä Tukholman keskustasta. Julkisella liikenteellä paikan päälle löytää bussilla ja junalla. Fysiotarapian koulutusohjelma on 3 vuotta pitkä, sisältää 180 opinotpistettä ja on täysipäiväistä opiskelua. Opinnot on mahdollista aloittaa kaksi kertaa vuodessa; syksyllä, jolloin haku on maaliskuussa ja vuoden alusta, jolloin haku on lokakuussa. Opiskelu on ilmaista, kuten Suomessakin.

Hakeminen Tukholman yliopistoon

Hakeminen yliopistoihin Ruotsissa tapahtuu antagning.se -sivuston kautta. Sinne luodaan omat tunnukset, joilla kirjaudutaan sisään ja sieltä löytyy kaikki Ruotsin yliopistojen koulutusohjelmat ympäri maata. Sivuston ”så funkar det” -osiosta löytyy myös erittäin hyvin informaatiota ulkomaalaisten hakijoiden hakukelpoisuudesta. Suomalainen voi hakea Ruotsin yliopistoon joko lukion päättötodistuksella ja ylioppilastodistuksella tai ammatillisella perustutkinnolla, joko 120 tai 180 opintopistettä. Englannin kielen kelpoisuuteen vaaditaan englanti A eli pitkä oppimäärä, 8 kurssia ja se todistetaan ylioppilastodistuksella. Mahdollisuuksiaan päästä yliopistoon voi parantaa vapaaehtoisella högskoleprovet -testillä, jonka voi tehdä kaksi kertaa vuodessa. Testin saa tehdä kuka tahansa, riippumatta onko ulkomaalainen tai ei ja onko maassa oleskelulupaa, mutta testi on ruotsinkielinen. Siinä mitataan tietotasoa ja valmiutta yliopiostotason opintoja varten ja testin tekemiseen vaaditaan hakukelpoisuutta yliopistoon. Joihinkin koulutusohjelmiin myös vaaditaan testin tekeminen.

Reell kompetens -vaihtoehto Tukholman yliopistoon haussa

Jos hakukelopoisuus ei täyty, esimerkiksi sinulla ei ole joitakin vaadittavia arvosanoja lukiosta, voi hakukelpoisuutta täydentää reell kompetens -systeemillä. Siinä tuodaan esille kertynyttä tietoa ja pätevyyttä suoritetuista opinnoista sekä elämänkokemusta työelämästä, mahdollisesta yrittäjyydestä yms. Itse panostin tähän puoleen, vaikka hakukelpoisuuteni kyllä täyttyy lukion päättötodistuksella ja ylioppilastodistuksella, mutta arvosanani eivät ole kummoiset. Harmittaa nykyään, että keskittyminen kouluun oli vähäisempää, kun urheilu vei kaiken ajan ja huomion nuorena. Mutta luulen, että saan paljon apua elämänkokemuksestani! Hakusivuilta löytyy lomake nimeltään Ansökan om bedömning av reell kompetens/att undantag görs, löytyy helposti myös googlettamalla. Tähän lomakkeeseen täytetään nämä muut meriitit, omalla kohdallani laitoin sinne osteopatian opinnot ja siihen liittyvät sivuopinnot ammattikorkeakoulussa, hierojan opinnot sekä Valviran todistuksen siitä, että olen terveydenhuollon ammattihenkilö, pilatesohjaajan opinnot, tanssipedagogiikan perusopinnot avoimessa yliopistossa, sekä lyhyemmät koulutukset: Somatic Stretching -ohjaajakoulutus, ilmajoogaohjaajkoulutus sekä Spiral Stabilizastion -ohjaajakoulutus. Luulen, että kaikista voi olla hyötyä, kun haen fysioterapeutiksi opiskelemaan. Opintojen lisäksi liitin myös Patentti- ja Rekisterihallituksen todistuksen yritykseni olemassaolosta, sekä työtodistukset siltä ajalta, kun olen tehnyt töitä yritykseni kautta. 7 vuoden hierojatyön työtodistuksen jouduin kirjoittamaan itse itselleni 😀 Pääsinpähän hieman kehumaan ja hehkuttamaan ammattitaitoani! Nämä siis kirjataan lomakkeeseen ja todistukset joko lähetetään yliopistolle tai ladataan antagning.se -sivuille, mina sidor -osioon.

Hakeminen Tukholman yliopistoon kävi duunista!

Tuloksia odotellessa

Nyt sitten vaan jännityksellä odottelen miten käy. Tulokset saan tietää heinäkuun puolella, joten hetken joutuu vielä jännätä. Koen, että minulla olisi nimenomaan elämänkokemuksen puolelta hyvät mahdollisuudet päästä opiskelemaan fysioterapiaa, mutta ei sitä koskaan voi tietää, kuinka tiukkaa yliopistolle pääsy on Ruotsin puolella. Aika näyttää ja aina voi hakea uudestaan 🙂

Kuulen mielelläni kokemuksia, jos olet hakenut opiskelemaan Ruotsiin tai ulkomaille ylipäänsä! Millainen oli hakuprosessi? Mitä hait opiskelemaan? Pääsitkö sisään ensimmäisellä yrityksellä? Kommentoi alle! 🙂

Uusi arki: karantreeniä ja (m)editointia

Kun vuosi 2020 alkoi, mulla oli sellainen tunne, että tästä tulee ihan huippu vuosi. Viime vuosi kun meni mun osalta hieman eri lailla kuin olin suunnitellut…treenasin alkuvuodesta 2019 kovaa tähtäimenä kevään SM-kisat (POSA) ja vuoden päätavoitteenani oli sijoittua kolmen parhaan joukkoon, jotta olisin lunastanut paikkani MM-kisoihin, jotka järjestettiin viime vuonna ensimmäistä kertaa Suomessa! Treeneissä kävi kuitenkin helmikuun lopussa vähän kehnosti, sössin pahasti Fonjia harjoitellessani käännön olkanoususta brass monkeyyn ja tuloksena oli, että peukaloni meni pahasti sijoiltaan ja yksi nivelside kokonaan poikki. Se vaati leikkauksen ja pitkän kuntoutuksen, vasta joulukuussa aloin luottaa taas 100% käteeni ja tunsin, että voimat olivat vihdoin kokonaan palautuneet. Olin myös 3 kk työkyvytön, mikä ei ole ihan unelmatilanne yrittäjänä…onneksi olen vakuuttanut itseni hyvin, joten 3 viikon omavastuuajan jälkeen sain ihan hyvää korvausta työkyvyttömyydestä. Olin samassa tilanteessa myös keväällä 2016, harjoittelin SM-kisoja varten, mutta 8 päivää ennen kisoja ranteestani kuului POKS kesken treenien ja röntgenin ja magneetin jälkeen tuomiona oli rasitusmurtuma yhdessä ranteen luista. Työkyvyttömänä olin silloinkin n. 3 kuukautta.

Mutta tosiaan, takaisin tähän vuoteen. Uutena vuotena minulla oli vahva tunne siitä, että tästä tulee paras vuosi ikinä! Aloitin ajoissa treenaamisen kesän SM-kisoja varten välttääkseni yhtäkkisen fyysisen kuormituksen lisääntymisen. Halusin myös tällä kertaa todella ajoissa alkaa rakentamaan koreografiaa, jotta tulisi mahdollisimman vähän stressiä ja paineita. Ajattelin, että tällä kertaa jätän peräti kuukauden aikaa läpimenoille, kun yleensä se on ollut omalla kohdallani pahimmillaan 3 päivää, maksimissaan viikko. Treenasin systemaattisesti sekä voimaa, että notkeutta ja rakentelin yhdistelmiä ja kokonaisuuksia, jotta voisin maksimoida pisteeni mahdollisimman hyvin. Kevään työmäärä kasvoi hieman suuremmaksi, kuin oli tarkoitus ja se hieman huoletti minua, mutta sain pienellä hienosäädöllä kuvion toimivaksi. Ja mahtavan kevään ja kesän kruunaisi muutto Tukholmaan Viikingin (ruotsalainen poikaystäväni) luokse vihdoinkin 4 kaukosuhdevuoden jälkeen! Tuntui, että nyt ei voisi mikään mennä pieleen, kaikki on niin hyvin suunniteltu, olen valmistautunut kaikkeen ja miettinyt asiat joka suunnasta. Mutta…enpä osannut odottaa, että maailman valtaa epidemia. Sitä en todella osannut ottaa huomioon. Siinä meni sitten taas kevät uusiksi. Ja toki kaikilla muillakin, ymmärrän tilanteen ja olen enemmän huolissani koko maailmasta, kaikista sairastavista ja kuolevista ihmisistä sekä kaatuvista yrityksistä, mutta tässä pienessä blogissani pohdin asioita myös omasta näkökulmastani. Ja olenkin pohtinut, että mikähän näissä keväissä oikein on??! Jostain syystä me emme vain tule toimeen. Ja se on niin ristiriitaista, mä rakastan kevättä, kun valo lisääntyy ja kesä lähestyy. Olen henkeen ja vereen kesäihminen ja rakastan sitä tunnetta keväällä, että kesä on vasta tulossa ja kaikki on vielä edessä. Mutta jostain syystä asiat tuppaavat menemään keväisin päin arsea minun kohdallani. No, ainakin tänä keväänä pystyn tehdä sitä mitä eniten rakastan: tankotanssimaan. Se pitää minut järjissäni parhaiten tässäkin tilanteessa.

Tosiaan, nyt on tilanne se, että olen ollut ilman töitä 2,5 viikkoa. Studiot ovat kiinni, niin kuin pitääkin ja tuloni ovat tällä hetkellä tasan 0€ kuussa. Toki selvittelen ja haen näitä valtion tarjoamia tukirahoja, joihin yrittäjätkin pääsevät poikkeuksellisesti käsiksi. Tai niin ainakin sanotaan, uskon sitten kun näen. Uuteen arkeen on ollut totuttelemista, tuntien vetäminen on vaihtunut treenivideoiden kuvaamiseksi ja editoinniksi. En ollut eläissäni editoinut videota, joten ensimmäinen viikko meni lähinnä sen opettelemiseen. Editoidessa tuli alkuun kovempi hiki, kuin videoita kuvatessa 😀 Näitä treenivideoita työstän siis asiakkaille kotona tehtäviksi. Tarkoitus olisi myös pian kokeilla livetuntien pitämistä, kunhan saan pahimman kiireen ja säädön helpottamaan. Niin juuri, kiire on jatkunut vaikka luulisi, että tässä tilanteessa olisi paljon luppoaikaa. Ei kyllä vielä ole näkynyt, odotan sitä hetkeä, kun säätäminen alkaa helpottaa ja saan alkaa miettiä, että minkä leffan katsoisin Viaplaysta. Toki jatkuvaa kiirettä aiheuttaa myös vaativa luonteeni. Kun työskentely tapahtuu ainoastaan kotona, on ollut taas haastavaa rajata työ- ja vapaa-aikaa. Mutta tänä viikonloppuna ajattelin ihan laatia suunnitelman kalenteriin, minä päivänä teen mitäkin ja missä on vapaa-aika. Eiköhän se siitä ala muotoutumaan.

Mutta tätä tämä nyt tulee olemaan ainakin seuraavat 2 kuukautta. Käyn kävellen lähikaupassa kerran viikossa ja pyöräilen useamman kerran viikossa 7 km/ suunta studiolle treenaamaan. Teen myös muutamia kotitreenejä: käsilläseisontaa ja contortion-treeniä (notkeusharjoittelu). Tilasin myös tangon, jotta saan tehtyä enemmän karantreeniä ja helpommin kuvattua treenivideoita sekä livetunteja. Odotan innolla tangon saapumista ja ennen sitä täytyy hieman siirrellä huonekaluja ja pohtia mikä on sohvan kohtalo, mahtuuko se jäämään vai tuleeko sille lähtö.

Milloin sitten näemme Viikingin kanssa seuraavaksi, se on arvoitus. Minun oli tarkoitus lentää Tukholmaan pääsiäiseksi, mutta sehän ei nyt käy päinsä. Minun oli itseasiassa tarkoitus olla juuri nyt Irlannissa tankoleirillä, jonka olisi järjestänyt huikea Terri Fierce studiollaan ja ohjaajina siellä olisi ollut mm. Yvonne Smink ja Benedicte Rinaldi, mutta luonnollisesti leiri jouduttiin siirtämään tulevaisuuteen. Olen henkisesti valmistautunut, että emme näe Viikingin kanssa ennen kesää. Ja sittenkin saa nähdä että missä vaiheessa. Ehkä seuraavan kerran näemme, kun muutan Tukholmaan. Tämä aika tulee olemaan rankkaa, se on jo nyt kun emme ole nähneet kuukauteen, mutta onneksi on Facetime videopuhelut. Nyt on myös enemmän aikaa puhua ja sovimme välillä mm. venyttelytreffejä videon välityksellä. Se tuntuu jo melkein samalta, että puuhastelisimme yhdessä, vaikka välillämme on n. 400 km.

Nyt ei voi tosiaan muuta, kuin elää päivä kerrallaan. Kaikki on epävarmaa, mistään ei tiedä miten kauan se jatkuu ja miten asiat ovat sen jälkeen. Nyt täytyy vain hengittää ja hyväksyä se, mille ei voi mitään. Ja olla läsnä. Ja täytyy sanoa, että sitä olen kaivannutkin. Ja on tämä tilanne tuonut hyviäkin asioita! Ulkoilen enemmän, kun liikun pyörällä ja kävellen kaikkialle. Pyöräily käy myös hyvästä aerobisesta treenistä ja saan kropan hyvin hereille ennen tankotreeniä. Saan herätä joka aamu ilman herätyskelloa ja nauttia rauhallisen aamiaisen. Ei ole aikatauluja. Voin mennä fiiliksen mukaan, jos joku päivä sataa, niin voin jäädä kotiin ja kun aurinko paistaa, minulla on aikaa suunnata ulkoilemaan. Saan myös palautua ihan eri tavalla, kun ei ole opetuksia oman treenin lisäksi. Ja kun kisat on harmillisesti peruttu elokuuhun asti ainakin, voin keskittyä opettelemaan uusia juttuja ja kehittämään itseäni niin tankotanssijana, kuin myös muilla alueilla, kuten ruotsin kielen opiskelussa. Yritän päivittäin vaalia näitä tilanteen tuomia hyvä puolia, keskittyä niihin, pysyä terveenä ja iloita kaikesta, mikä tuo iloa synkkyyden keskellä.